Aamulla kuulin kuuen aikaa, ku lehti kolahti postiluukust sisää. Nukuin tunnin, kunnes taas kuulu ääniä, äiti oli lähössä seittemän aikaan hakeen Ouluun uutta pikku palomiestään. Pieni se kyllä oliki, ku sen näin heti kotona klo 12:00 koulusta tulon jälkee... Just sellane ehheh-mies. Muka hauska. Se on meillä koko viikonlopun, joten äiti voi olla aika varma, ettei nää mua pariin päivään. Ville, mun veli, meneeki tänää sopivasti isälle... Kaikkeen tottuu. Ja mä, meen Marialle täks yöks. Pitää selaa netistä sen kans kesätyöpaikkoja jostain päin Suonenjokea. Mansikoita - me lähetään poimiin niitä, ku ei ikä muuhunkaa riitä. Niin, 14-vuotiaanahan se menee näin. 15-vuotiaana seKIN asia menis toisella lailla. Mutta äitipä päättiki raottaa reisiään vasta syyskuussa...

4-vuotta ja 2 vakituista, kymmeniä ei-vakituisia ja vielä enemmän sellaisia, joista mä en edes tiedä. 
Enkä halua.